The Tale of Zatoichi (座頭市物語 Zatoichi monogatari 1962)

 " - Miksi et elä kunnollista elämää?

- Se on kuin olisi juuttunut suohon; ei ole helppoa vetää itseään pois kun on pudonnut sinne."

Zatoichi. Nimi, joka lienee yksi tunnetuimmista samurai-elokuviin liittyvistä nimistä. Ei se ole ihme, sillä alkuperäisiä Zatoichi-elokuvia tehtiin vuodesta 1962 vuoteen 1973 ja vielä viimeinen 26. elokuva vuonna 1989. Väliin mahtui vielä 100 jaksoa TV-sarjaa 1970-luvulla. Kaikissa näissä Zatoichia näytteli Shintaro Katsu. Tämän lisäksi Zatoichista on tehty 3 uutta elokuvaa 2000-luvulla (yksi Takeshi Kitanon ohjaama ja tähdittämä), yksi näytelmä (jonka on ohjannut Takashi Miike) ja amerikkalainen remake Blind Fury - Silmitön raivo (1989).

Hyvä verrokki alkuperäiselle 25 elokuvan tuotantosyklille on Bond-elokuvasarja, joita on myös 25. Se mitä Zatoichi teki vain 11 vuodessa vei James Bondilta aikaa 59 vuotta ja 6 eri päänäyttelijää!

Teksti sisältää juonipaljastuksia.

The Tale of Zatoichi (座頭市物語 Zatoichi monogatari 1962) alkaa kun Zatoichi (Shintaro Katsu) saapuu kaupunkiin tapaamaan paikallista yakuzapomoa. Pomo ei ole paikalla, joten hän jää odottamaan ja pelaa samalla uhkapeliä yakuzakätyreiden kanssa. Huolimatta ilmiselvästä heikkoudestaan, sokeudesta, hän kynii kätyreiden rahat ja lähtee pois. Poislähtiessään hän tapaa ovella Iioka-klaanin pomon, Sukegoron (Eijiro Yanagi), joka suostuttelee hänet jäämään.

Kaiken taustalla on kytevä klaanisota Iioka-klaanin ja Sasagawa-klaanin välillä. Sukegoro on kuullut, että Sasagawa-klaani on saanut puolelleen isännättömän samurai Hiraten (Shigeru Amachi) ja hänen vastauksensa on Zatoichi, joka on entinen hieroja mutta myös yakuzan jäsen ja todella taitava miekan kanssa.

Elokuvan keskiössä Zatoichin ja Hiraten vääjäämättömän kohtaamisen lisäksi on Iioka-klaanin Tatekichi (Michiro Minami), vallanhimoinen yakuza, joka haluaa nousta ylemmäs klaanin arvoasteikossa. Tähän tarkoitukseen hän on valmis käyttämään myös siskoaan Otanea (Masayo Banri), jota hän on naittamassa toiselle yakuzan jäsenelle.

Tarina on hyvin klassinen ja ei juuri eroa esimerkiksi Akira Kurosawan elokuvasta Yojimbo (用心棒 Yojinbo 1961), joka oli ilmestynyt vuotta aikaisemmin. Mutta Zatoichin hahmo onnistuu tuomaan tarinaan silti jotain uutta, kuten kahden yakuzakoodistoa kunnioittavan samurain kohtaamisen. Zatoichi ja Hirate ovat veljiä, jotka istuvat kalastamassa ja juovat sakea yhdessä, vaikka tietävät että todennäköisesti tulevat kohtaamaan taistelukentällä ja toinen tulee kuolemaan.

Koko elokuva ja elokuvasarja henkilöityy Shintaro Katsuun, joka ottaa roolinsa sokeana hierojana haltuun välittömästi. Verrattuna Yojimbon (Toshiro Mifune) hahmoon, niin Zatoichi on heti ulkomuodosta lähtien vaarattomamman oloinen. Kuka pelkäisi sokeaa, hieman pyöreää hierojaa? Jo tässä elokuvassa kaikki muut paitsi Sukegoro (joka on nähnyt Zatoichin taidot) ja Hirate (joka aistii Zatoichin taidot) vähättelevät häntä. Osa maksaa vähättelyistään rahalla, osa hengellään.

Ennen Zatoichia Shintaro Katsu oli näytellyt jo Daiein tuottamissa elokuvissa pääroolissa, mutta supertähti hänestä tuli vasta tämän elokuvan yllättävän menestyksen myötä. Zatoichin piti olla yksittäinen elokuva, mutta sen yllättävä menestys sai Daiein jatkamaan sarjaa välittömästi ja seuraava elokuva The Tale of Zatoichi Continues (続・座頭市物語 Zoku Zatoichi monogatari 1962) ilmeistyi jo saman vuoden lokakuussa.

Shintaro Katsun lisäksi keskeisissä osissa olevat Shigeru Amachi ja Masayo Banri ovat hyviä rooleissaan, etenkin ensin mainittu. Myös Michiro Minami menee roolissaan ihon alle pyrkyrinä ja julmuudellaan siskoaan kohtaan.

Kenji Misumi on länsimaissa aivan liian vähälle huomiolle jäänyt ohjaaja. Hän ohjasi Zatoichi-elokuvasarjaan 6 elokuvaa ja Lone Wolf and the Cub-elokuvasarjaan 4 elokuvaa. Hänen yhtenä pääteoksenaan voi pitää 1961 valmistunutta Buddha-elokuvaa, joka oli yksi aikansa kalleimpia tuotantoja ja kuvattiin 70mm filmille. Myös Buddhassa näytteli Shintaro Katsu.

The Tale of Zatoichi on erinomainen aloitus sarjalle elokuvia, jatka kannattelivat Daiei-tuotantoyhtiön olemassa oloa 1960-luvulla. Vaikka Zatoichin hahmo tulee elokuvien jatkuessa kehittymään, niin ensimmäinen elokuva tarjoaa jo hyvän pohjan. Elokuvan voi katsoa kuulua vuoden 1962 jidaigeki-klassikoihin Sanjuron (椿三十郎 Tsubaki Sanjuro 1962) ja miksei vaikka Harakin ohella (切腹 Seppuku 1962), vaikka se ei olekaan niin kriitikoiden arvostama tai yleisesti tunnettu. Ehdoton suositus kaikille jidaigeki- ja chanbara-elokuvista kiinnostuneille.

Tekijät: Kenji Misumi, käsikirjoitus: Minoru Inuzuka, perustuu Kan Shimozawan tarinaan, pääosissa Shintaro Katsu, Shigeru Amachi, Masayo Banri, Michiro Minami, Eijiro Yanagi, tuotantoyhtiö: Daiei, kesto: 95 minuuttia.