" - Luonnonkukat kuihtuvat, mutta keinotekoiset eivät."
Osamu Tezuka on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista ja eniten mangaan vaikuttaneista henkilöistä. Hän onkin saanut lempinimiä kuten The Father of Manga (mangan isä) ja The God of Manga (mangan jumala). Häntä on myös sanottu Japanin Walt Disneyksi, joka olikin yksi Tezukan isoimmista inspiraation lähteistä. Hänen tunnetuin hahmonsa lienee Astro Boy.
Hän perusti 1961 oman tuotantoyhtiönsä Mushi Productionin, koska hän ei ollut tyytyväinen työskentelyyn Toei Animationilla. Mushi Productionin tarina ei lähtenyt kunnolla lentoon missään vaiheessa ja vajaat 10 vuotta myöhemmin yritys oli jo konkurssin partaalla. Yrityksenä pelastusoperaatioksi päätettiin tuottaa kolme aikuisille suunnattua eroottista anime-elokuvaa ja ne olivat A Thousand and One Nights (千夜一夜物語 Senya Ichiya Monogatari 1969), Cleopatra ja Belladonna of Sadness (哀しみのベラドンナ Kanashimi no Beradonna 1973). Pelastusyrityksestä huolimatta Mushi Production ajautui konkurssiin 1973.
Teksti sisältää juonipaljastuksia.
Cleopatra kertoo fiktiivisen tarinan tulevaisuuden ihmisistä, jotka ovat ajautuneet konfliktiin Pasateli-rodun kanssa. Pasatelit aikovat valloittaa maapallon ja käyttää Cleopatra-suunnitelmaa. Selvittääkseen mistä on kyse lähetetään kolme ihmisen sielut, Jiro (Nobuo Tsukamoto), Harvey (Tsubame Yanagiya) ja Mary (Jitsuko Yoshimura), menneisyyteen ottamaan selvää kuka Cleopatra oli. He ottavat menneisyydessä kolmen oikean henkilön roolin ja pääsevät näkemään lähietäisyydeltä Cleopatran toimia.
Tässä vaiheessa tuo elokuvan alun sci-fi-juoni unohdetaan ja siirrytään muinaiseen Egyptiin. Julius Caesar (Hajime Hana) on valloitusmatkallaan ja juuri saapunut Egyptiin, mutta kaikki egyptiläiset eivät ole tyytyväisiä siihen ja päättävät salamurhata Caesarin. Tässä vaiheessa Cleopatra (Chinatsu Nakayama) värvätään mukaan juoneen. Vaikka yritys on hyvä, niin salamurha ei onnistu, koska Cleopatra rakastuu Caesariin ja he päätyvät yhdessä Roomaan ja saavat lapsen.
Caesar salamurhataan, mutta ei Cleopatran toimesta ja tämän jälkeen Cleopatran kohteeksi tulee Marcus Antonius (Osami Nabe). Salamurhan sijasta Cleopatra rakastuu myös Marcus Antoniukseen. Myös tuo rakkaustarina päättyy surullisesti ja lopulta Octavian (Nachi Nozawa) tulee pidättämään Cleopatran, mutta häneen Cleopatran kauneus ei toimi, koska hän on homoseksuaali. Järkyttyneenä tästä ja pettyneenä aikaisempiin kokemuksiinsa Cleopatra päättää tehdä itsemurhan antamalla käärmeen purra häntä kaulaan.
Kolme tulevaisuudesta lähetettyä sielua ovat päätyneet Ionius-nimiselle orjalle, Libya-nimiselle naiselle ja Rupa-nimiselle lemmikkileopardille. Käytännössä kaikkien kolmen rooli on todella pieni ja he vain seuraavat tilannetta sivusta. Ioniuksen ja Libya suhde on pieni kiinnostava piste juonessa, mutta sille annetaan liian vähän tilaa kehittyä. Lopulta kun Cleopatra kuolee, niin kolmikko pääsee takaisin omaan aikaansa ja ihmiset saavat selville mitä Pasatelien juoni tarkoittaa.
Koko elokuva tuntuu hyvin sekavalta ja siinä on hetkellisiä valon pilkahduksia, mutta ne eivät riitä kannattelemaan elokuvaa. Elokuvan alku on kuvattu mielenkiintoisesti oikeilla näyttelijöillä, mutta hahmojen päiden päälle on piirretty animoidut päät. Tekniikka on mielenkiintoinen, mutta ei järin onnistunut. Kun siirrytään muinaiseen Egyptiin, niin piirrostyyli vaihtelee välillä ilman syytä ja aikaan kuulumattomia hahmoja vilahtaa ruudulla. Esimerkiksi Ioniuksen gladiaattoriottelun aikana näytetään nopeasti kuvaa kun Astro Boy lentää avaruudessa. Menneisyydessä vilahtaa myös meidän aikamme keksintöjä kuten pistooli, auto ja jääkaappi, eikä niitä sen kummemmin selitetä. Pistoolin Ionius oli tehnyt koska oli aistinut ohjeet.
Visuaalisesti mielenkiintoisimpia kohtauksia ovat Cleopatran rakastelukohtaukset Caesarin ja Antoniuksen kanssa. Varsinaista aktia ei näytetä, vaan animaatio muuttuu abstraktiksi. Myös Caesarin paluu Roomaan on mieleenjäävä, koska hänen voitonparaatin aikana mukana on historian kuuluisia maalauksia kuten Leonardo da Vincin Mona Lisa iskemässä silmää ja Salvador Dalin Palava kirahvi juoksemassa. Caesarin kuolema on toteutettu niin, että kohtaus tapahtuu Kabuki-lavalla perinteisen laulun säestäessä.
Tarinan puolesta on hankalaa sanoa, että pitäisikö kyseessä olla eroottinen elokuva, komedia vai ehkä jonkin asteinen draama, sillä se heittelee jatkuvasti puolelta toiselle. Tuntuu siltä, että Tezukalle ja toisena ohjaajana toimineelle Eiichi Yamamotolle ei ollut täysin selvää, että mitä he haluavat tehdä. Elokuvan eroottinen osuus keskittyy lähinnä naisten paljaisiin rintoihin.
Elokuva oli floppi niin katsojien kuin kriitikoidenkin mielestä. Sen oikeudet myytiin Yhdysvaltoihin ja siellä sille annettiin nimeksi Cleopatra: Queen of Sex. Elokuvalle annettiin omaehtoisesti X-ikäraja (vastaa Suomessa K-18) ja sitä markkinoitiin ensimmäisenä X-ikärajallisena animaatioelokuvana. Se ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, sillä viikkoa aikaisemmin elokuviin oli tullut Fritz the Cat - Fritz - kova kolli (1971), joka oli oikeasti ensimmäinen X-ikärajan saanut animaatioelokuva. Virheellisesti mainonnasta johtuen katsojat halusivat rahansa takaisin.
Cleopatra ei ollut Tezukan uran kohokohta, mutta mielenkiintoinen yritys laajentaa hänen toimintaansa. Elokuva ei ole myöskään animen merkkiteoksia, mutta mielenkiintoinen kuriositeetti.
Tekijät: ohjaaja: Osamu Tezuka, Eiichi Yamamoto, käsikirjoitus: Shigemi Satoyoshi, tarina: Osamu Tezuka, näyttelijät: Chinatsu Nakayama, Hajime Hana, Osami Nabe, tuotantoyhtiö: Mushi Production jakeluyhtiö: Nippon Herald Films, kesto: 112 min
Kommentit
Lähetä kommentti